Heikin varaventtiili

Heikin varaventtiili
Heikki Poroila vuonna 1950

sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Vihapuhevapauden tavoittelija

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on harmillisia ongelmia. Osa tulee puolueen sisältä, kun jotkut äkkiä pienoisiin valta-asemiin päässeistä paikallisstyrangeista kuvittelevat olevansa paljon enemmän kuin todellisuudessa ovat. Näillä poliittisilla nousukkailla ei ole mitään käsitystä siitä, miten julkisuudessa kannattaa esiintyä, jotta pitkän tähtäimen tavoitteet ehkä toteutuisivat. Halla-aho ei voi kuitenkaan julkisesti ja mitenkään kurittaa näitä itseään täynnä olevia tyyppejä, koska hän haluaa vaalia julkisuudessa harhakuvaa yksimielisesti puolueesta takinkääntäjien häivyttyä eikä ota riskiä sisäisestä mittelöstä.

Anoturtiaisten laukomien älyttömyyksien lisäksi Halla-ahoa hidastaa se tosiasia, ettei PS:llä ole poliittista tai ehkä muutakaan osaamista sen vertaa, että valtakunnallisen politiikan keskeiset osa-alueet olivat hallussa ja niistä olisi olemassa puolueen näkemys ja linja. Kun toiminta on pörrännyt vuosikausia maahanmuuton ja islamofobian ympärillä, valmius ottaa kantaa verotuksen kaltaiseen monimutkaiseen asiakokonaisuuteen ei liene erityisen hyvä. Ainakin ulospäin näyttää siltä, että osaamisen puutetta peitellään kovilla puheilla ja reteällä esiintymisellä. Enkä tarkoita tällä pelkästään Laura Huhtasaarta, vaikka hän ensimmäisenä varmasti mieleen tulee.

Kolmas ja ehkä yllättävin ongelma on siinä, ettei myöskään Halla-aho näytä erityisen hyvin hahmottavan omaa asemaansa ja poliittista voimaansa. Tuoreitten vaalien "torjuntavoitto" näyttää muuttuneen harhaiseksi kuvitelmaksi siitä, että PS on paitsi Suomen suurin puolue, myös jollain tuntemattomalla logiikalla oikeutettu määräämään kaikista asioista kuten eduskunnan istumapaikoista tai siitä, miten rasistisesti valtion tukema nuorisojärjestö voi julkisesti asioita käsitellä. Suomeksi sanottuna näyttää pahasti siltä, että Halla-aholle on noussut kusi päähän ja hän kuvittelee persujen voiman paljon suuremmaksi kuin se onkaan.

* * *

Poliittinen vauhtisokeus on ikivanha ilmiö. Halla-ahossa se näkyy huonona pelisilmänä (usuttaa kärsimättömyyttään lepakko-Putkosen ikäviä kysyvän toimittajan mikrofonin kimppuun) ja kiukutteluna asioissa, joissa hän ei voi voittaa (kuten vaatimus sananvapauslainsäädännöstä, joka sallii persujen käyttää rasistista ja natsihenkistä kieltä julkisesti). Halla-aho ei edes yritä esittää sitä roolia, joka isollekin oppositiopuolueelle lankeaa. Hän toimii, kuin olisi vähintäänkin moraalinen voittaja ja todellinen pääministeri. Myös Petteri Orpo on sortunut samaan, mutta kokoomuslaisille jääminen oppositioon oli tietysti traumaattisempaa.

Olen itse ollut yllättynyt siitä, miten huonosti Halla-aho hahmottaa julkisen PR-työn sisällön ja muodot. Hänelle on tärkeämpää olla omien silmissä oikeaoppisesti esillä kuin voittaa jokin kiista taitavalla politikoinnilla tai vaikkapa lehmänkaupoilla. Voi toki olla, ettei kukaan muu kuin Kokoomus suostu politikoimaan persujen kanssa ja osa Kokoomuksesta kannattaja- ja toimijajoukostakin pitää Halla-ahon joukkoja sietämättöminä. Halla-aho ei näytä hahmottavan, miten vähän valtaa alle 20 %:n kannatuksella käteen jää, jos ei ole mukana hallituksessa. Räksyttää saa, mutta räksyttämiseksi se jää, jos oma ohjelma ei ole vahva, vaan koostuu lähinnä parista iskulauseesta.

Myös marttyrismin käyttövoiman Halla-aho näyttää pahasti yliarvioivan. Persut ovat kerta toisensa jälkeen pyrkineet nostamaan meteliä epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, mutta aina heikoin, epäuskottavin perustein. He yliarvioivat selvästi kansan syvien rivien myötätunnon määrän. Kyllä ilmeiseen epäoikeudenmukaisuuteen reagoidaan, mutta jos narina on jotain eduskunnan istumapaikan kaltaista marginaalia, käynnistyy Pekka ja susi -efekti. Se on persujen kaltaiselle marinapuolueelle huono juttu. Jos kukaan ei reagoi edes oikeutettuun marinaan, keinotekoisesti kehitelty itkupotku lähinnä naurattaa.

* * *

Tuoreimmassa linjapuheessaan uudelleenvalintansa jälkeen Halla-aho otti kiukuttelun kohteeksi sananvapauslainsäädännön. Se on uskoakseni suuremman luokan poliittinen virhelaskelma. Persut ovat sananvapauden väärinkäyttötilastoissa aivan poikkeuksellisen yliedustettuja. Voi melkein sanoa, että laittomaksi määritelty vihapuhe on persujen peruskauraa, jolla jotkut jopa rehentelevät saavansa sulkia hatun koristeeksi. Voikin olla, ettei Halla-aho tai kukaan muukaan puolueessa hahmota, kuinka höttöistä puheenjohtajan valitus sananvapaudesta on ja kuinka huonosti se heijastaa todellisuutta.

Halla-aho ei tietenkään oikeasti ole huolissaan yleisestä sananvapaudesta. Jos olisi, hän puhuisi analysoiden suurten viestimien vaikenemista asioista, jotka eivät liity persuille tärkeisiin teemoihin vaan ihan muihin. Halla-aho on huolissaan persujen mahdollisuuksista vääntää siedetyn vihapuheen tasoa puolueen haluamalle löysyydelle. Kun vaalitulos jäi hiukan vajaaksi äärioikeistolaisesta kurihallituksesta, Halla-aho yrittää lietsoa äänestäjiä jonkinlaiseen "sananvapauskapinaan". Yritys tulee jäämään yritykseksi. Useimpia koko asia ei liikuta, koska he eivät käytä sananvapauttaan. Monille asia on tärkeä, mutta he ovat täysin eri mieltä persujen kanssa siitä, mistä pitäisi puhua ja mistä ei pitäisi vaieta. Pieni asiantuntijajoukko ymmärtää heti, ettei Halla-aho yritä kehittää suomalaisten sananvapautta vaan luodan Suomeen säännöstön, joka mahdollistaa kaksoisstandardit eli persuille vihapuheen, josta muita rangaistaan.

* * *

Halla-ahon amatöörimäinen tulkinta sananvapaudesta jättää kokonaan vaille pohdintaa asian toisen puolen eli vastuun sananvapauden käyttämisestä. Persuja ei ole rangaistu mielipiteittensä sisällön, vaan esitystavan laittomuuden takia. Tätä Halla-aho ei joko ymmärrä tai ei halua ymmärtää, molemmat toki huonoja vaihtoehtoja. Sananvapaus on säädetty suojaksi niille, joiden yhteiskunnallis-taloudellis-sivistyksellinen asema pakottaa varovaiseksi puheissaan ja kirjoituksissaan. Sananvapaus ei ole asekauppa, josta poliittinen bandiitti voi käydä hakemassa loputtomasti uusia panoksia tarvitsematta maksaa niistä mitään.

Halla-ahon propagandistinen väite siitä, että maahanmuutosta, islamista, seksuaalivähemmistöistä ja EU:sta olisi tullut "uusi Neuvostoliitto" eli tabulla suojattu asia, on selkeästi perätön. Todellisuudessa Halla-ahoa kiukuttaa, ettei hänen inhokeistaan voi puhua, mitä sylki suuhun tuo ilman seurauksia. Halla-aholle ei riitä sananvapaus, hän haluaa vihapuhevapauden. Juuri siitä hän on puolueineen yksin eri mieltä kaikkien muiden kanssa. Jopa Kokoomuksessa myönnetään hyvin laajasti, ettei sananvapauden varjolla voi puhua ihan miten tahansa.

Paradoksaalisesti Halla-aho näyttää kuitenkin tajuavan, että "väärien mielipiteiden" (= rikollisten ilmaisutapojen) takia voi joutua taloudellisten ja juridisten sanktioiden kohteeksi. Kun järjestöä ei voi tuomita vankilaan, sille tuomitaan taloudellisia sanktioita. Tämä on Halla-ahon mielestä tietenkin väärin, koska ainoa näin pitkälle vihapuheessaan mennyt on ollut persujen nuorisojärjestö. Virheellinen puhe "vääristä mielipiteistä" kosiskelee marttyyreille varattua myötätuntoa ja -raivoa. En kuitenkin usko, että tämä toimii. Ihmiset tajuavat, että Halla-aho kiukuttelee itsekkäistä syistä, ei ylevistä.


1 kommentti:

Kommentteja vain Google-tilin käyttäjiltä. Blogin kirjoittaja kannattaa avoimuutta keskusteluissa.