Pettingiä äärioikeiston kanssa

Piirtäjä Jyrki Vainio piirsi ja tviittasi äsken mahdollisuudesta, että jatkuva natsittelu ja puhuminen (Suomen) äärioikeistoon liittyvistä pienistä arjen asioista (Vainio ei täsmentänyt, mitä nämä ovat) johtaa terminologiseen inflaatioon ja lukijoiden kyllästymiseen & kuuroutumiseen. Kommentoin huolta toteamalla, että Suomessa äärioikeistolaisuus asemoituu varsin selkeään yhteen poliittiseen kohtaan eli Perussuomalaisiin, enkä nähnyt ilmeistä vaaraa inflaatiosta. Vainio ei perääntynyt, monet tukivat hänen ajatteluaan.

Ikivanha Pekka ja susi -efekti on tietenkin olemassa. Aiheeton pelottelu voi johtaa tilanteeseen, jossa todellista vaaraa ei enää hahmoteta, koska on totuttu vääriin hälytyksiin. Itse en ymmärrä, mitkä reaktiot olisivat Suomessa olleet tällaisia vääriä hälytyksiä. Kun perussuomalaisten johtajien ja kansanedustajien yhteyksistä avoimesti äärioikeistolaisiin järjestöihin ja toimijoihin kerrotaan, tärkeitä paljastuksiahan ne ovat, eivät turhaa hälyä tai leimaamista. Kun perussuomalaisia on äärioikeiston kesäleirillä ammuskelemassa pääministerin ja ministerien naamakuvia, pitäisikö sellainen jättää kertomatta? Tai pitäisikö vaieta siitä, että kansanedustaja Olli Immonen poseeraa jatkuvasti järjestäytyneen äärioikeiston edustajien kanssa?

Suomessa ei ole vielä eduskuntaan yltänyttä, virallisesti äärioikeistolaista puoluetta. Siitä ei voi kuitenkaan tehdä päätelmää, ettei niin voi tulevaisuudessakaan olla. Pikemminkin on täysin mahdollista, että Perussuomalaisista irtoaa kovempaa linjaa vaativa porukka ja - kas! - meillä onkin yhtäkkiä eduskunnassa aito äärioikeiston puolue. Tällainen kehitys on teknisesti täysin mahdollinen ja byrokraattisesti yksinkertaistakin. Voi tietenkin olla, että Jussi Halla-aho osaa jatkossakin antaa puolueensa ääriaineksille tilaa, eikä repeämää tapahdu. Mutta pitkät vuodet oppositiossa voivat kypsyttää.

* * *

Keskustelua äärioikeistolaisuudesta ja sen yhteiskunnalle aiheuttamasta vaarasta vaikeuttavat sekä Adolf Hitler että Donald Trump. Moni sortuu vähättelemään vaaraa väittämällä, ettei Halla-aho nyt kuitenkaan mikään Hitler ole. Toisessa päässä moni on valmis hyväksymään raa'an äärioikeistolaisen puhetavan ja politiikan, koska eihän Yhdysvaltain presidentin ohjeiden mukaan toimiminen voi olla mitenkään kiellettyä. Suomessa onkin syytä aina välillä unohtaa nämä historialliset ja kansainväliset esimerkit ja keskittyä tutkimaan sitä, mitä arjessa ja sen arvoissa tapahtuu.

Kun valtuutettu Abdirahim Husu Hussein esitti julkisesti väitteensä Perussuomalaisten ja puolueen kannattajien tai äänestäjien rasismista, hän järjesti tahallaan tai vahingossa ansan, johon ainakin Twitterin puolella lankesi suuri joukko suomalaisia rasisteja. Monet kommentaattorit haukkuivat Husun, väittivät hänen lausuntoaan valheelliseksi - ja sen jälkeen toivottivat hänet tervemenneeksi "takaisiin Somaliaan". Eli todistivat omalta osaltaan Husun väitteen todeksi myös niille, jotka eivät koskaan ole varsinaisiin vihakeskusteluihin edes sotkeutuneet.

Se, että Perussuomalaiset on ideologisesti selkeästi rasistinen puolue, ei tietenkään todista, että se olisi samalla myös äärioikeistolainen puolue. Rasismi liittyy yleensä, mutta ei aina oikeistolaisiin, ahdasmielisiin asenteisiin. On olemassa myös ei-oikeistolaista rasismia, joka kumpuaa yleisemmästä vieraskammosta, tietämättömyydestä ja silkasta joukkohysteriasta. En itse pidä rasismia riittävänä äärioikeiston tunnusmerkkinä. Pahoin pelkään, että rasisteja löytyy kaikkien puolueitten kannattajakunnasta.

* * *

Rasismia selkeämmin tämän päivän äärioikeistolaisuus liittyy "kansallismielisyyteen", jolla on historialliset juurensa sekä fasistien ja natsien ideologiassa että monissa muissakin oikeistolaisissa liikkeissä. Kiihkoileva kansallismielisyys on käytännössä aina antikommunistista, antivasemmistolaista ja antikansainvälistä. En usko tämän päivän järjestäytyneen äärioikeiston (meillä lähinnä Suomen vastarintaliike SVL, jonka Pirkanmaan käräjäoikeus lakkautti marraskuussa 2017 sillä seurauksella, että toiminta on jatkunut ennallaan, koska prosessi on kesken) kannattajien lukeneen Hitleriä, vaan omaksuneen ideologiansa enemmänkin kovien iskulauseiden ja "miehekkään" toimintamallin innoittamana (mukana on kyllä myös naisia eli muodollinen tasa-arvo toteutuu).

Aktiivinen huoli äärioikeiston vahvistumisesta Suomessa ei johdu SVL:stä sinänsä. Se on pieni joukko ja tullee sellaisena pysymään, koska suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei tarjoa loputonta reservilähdettä rekrytoijille. Huolta aiheuttaa se läheinen suhde, joka keskeisissä tehtävissä Perussuomalaisten puolueessa olevilla näyttää olevan uusnatsien ja sittemmin perustetun, syksyllä 2018 rekisteröidyn Kansallismielisten liittouman toimintaan.* Myös puolueen nuorisojärjestö on edustanut hyvin jyrkkää "etnokansallista" linjaa - ja nuoristahan ne puolueen toimijat pääosin tulevat.

Jo tämä avoin flirttailu - vai pitäisikö suoraan puhua esileikeistä - ääriainesten kanssa olisi yksittäisten perussuomalaisten toimintana huolestuttava ilmiö. Merkittäväksi sen tekee se tosiasia, ettei puolueen kiistaton keskushenkilö Jussi Halla-aho halua ottaa selkeää etäisyyttä puoluetovereidensa toimintaa. Syykin on selvä: Halla-aho pelkää puolueen hajoamista, eikä PS ilman jyrkimmän laidan kiihkoilijoita olisi gallupeissa ykkösenä. Halla-aho ei ehkä henkilökohtaisesti ole jyrkkä äärioikeistolainen, vaikka tunnetusti edustaa selkeästi rasistisia ja mm. islamofobisia kantoja. Asialla ei kuitenkaan ole merkitystä, kun Perussuomalaiset puolueena tarjoaa poliittisen kodin Suomen äärioikeistolle. Jos Halla-aho ei heitä äärilaitaa puolueesta, hän on sen vanki. Näin kävi Soinille, näin voi käydä myös Halla-aholle. Siitä on syytä muistuttaa kansalaisia joka ikinen päivä. Se ei ole pikkuasia, se on iso asia. Perussuomalaisia puolueena kannattaa gallupkyselyiden perusteella joka viides suomalainen.

* Poimintoja "Kansallismielisen liittouman" säännöistä. Tekstin suomea ei ole pilkanteon tarkoituksella vääristelty, se on alkuperäisessä asussaan.

"3. Liittouman asioita ei levitellä negatiivisessa sävyssä tai haitanteko tarkoituksessa ulkopuolisille. (...) Kaikki asiat, joista liittouma ei ole virallisilla tiedotuskanavillaan kertonut julkisesti, ovat lähtökohtaisesti salaisia.
6. Liittouman nimissä toimiessa tai Liittouman tunnuksia päällä kantaessa käyttäydytään asiallisesti, koska silloin edustat Liittoumaa."