Uhriutuvat rasistit ja muita ikäviä ihmisiä

Twitter on siitä hankala alusta, että vaikka pitäisi seurattavien määrän ja laadun hyvin valikoituna, aina tupsahtaa naaman eteen tviittejä, joissa siteerataan jonkun ikävän ihmisen ikävää tviittiä. Elämähän on paljon leppoisampaa, kun ei tarvitse näitä ikäviä ihmisiä ajatellakaan. Mutta onhan sekin totta, ettei silmiään saa tosiasioilta sulkea. Nämä ikävät ihmiset ovat tosiasioita, jotka eivät katoa ja vaikene, vaikka kuinka yrittäisin unohtaa heidät. Olen harrastanut pääasiassa vain mainostajien blokkaamista, mutta tämän vuoden aikana on muutama jankuttava ikävä tyyppi saanut minulta porttikiellon. Yritän siis kohdata ikävän todellisuuden reippaasti ja muistuttaen itseäni siihen, että vihapuhetta levittävä häirikkökin on ihminen ja hänellä on toimintaansa jokin motiivi.

En nyt puhu sellaisista luojanluomista kuten Teuvo Hakkarainen tai Laura Huhtasaari. Jokainen meistä joutuu pärjäämään niillä eväillä, jotka vanhemmiltaan sai. Jos eväät olivat vähäravinteiset, harvoin se jatkossakaan laadullisesti paranee. Ymmärtämättömyys ei ole rikos, vaikka siitä sopii kohteliaasti huomauttaa (poliitikoksi ruvenneelle toki muissakin äänensävyissä). En usko, että kumpikaan oikeasti tahtoo pahaa meille ei-persuille, vaikka harkitsemattomista puheista voisi jotain muuta päätellä. Jos laitetaan Hakkarainen, Abdul ja Shimon saunan lauteille kaikessa rauhassa vastomaan ja juttelemaan, kavereina ne sieltä ulos tulevat.

Mutta sitten on näitä hyväosaisia, jotka harjoittavat vihapuhetta ja muuta mönjänlevitystä joko silkasta mielihyvästä tai kohtuullista rahallista korvausta vastaan. Näitä Greta Thunbergia päivästä toiseen pilkkaavia setiksiä, näitä lasselehtisiä, timohaapaloita ja muita oikeisto-onkeloisia. Heitä ei voi päästää vastuusta Hakkaraisen ja Huhtasaaren tavoin, kyllä he tietävät tasan tarkkaan olevansa inhottavia ilkimyksiä. Mutta se ei haittaa heitä, koska vihervassarifemakkosuvakkimädättäjän tuohtumus maistuu niin hyvältä ja jonkun Husun puheista saa vaan lisää virtaa lokalinkoon. Kun joku siitä vielä maksaa, miksi ei osaamistaan käyttäisi?

* * *

Ihan erikseen ovat ne ihmiset, jotka eivät kaihda suoraan uhkailla kanssaeläjiä kuriin panolla, tällaiset anoturtiaiset ja juneslokat. Näille pikkunatseille on ominaista rajaton itsevarmuus ja -rakkaus, täydellinen erilaisuuden sietämättömyys ja halu jyrkkään ihmisten arvojärjestykseen, hierarkiaan, jonka huipulla ovat heidän itsensä kaltaiset kovat kundit. Näitä rasismin ja natsismin kanssa pelehtiviä ei tietenkään saa haukkua, kaikkein vähiten rasisteiksi tai natseiksi. Hehän ovat muita parempia, muitten yläpuolella ja siten oikeutettuja yksipuoliseen vihaamiseen. Näille pikkunatseille on ominaista esittää omia fantasioita vastustajan nimissä ja raivota sitten vimmaisesti. Totuutta nämä tyypit eivät voi sietää, jos se vähänkin uhkaa poiketa heidän näkemyksestään. Sen pahempi totuudelle, joutuu sekin kurinpalautuksen kouriin.

Erikoista ja jotenkin ristiriitaista on, että kaikkein häijyimmät julkiset keskustelijat ovat myös kaikkein innokkaimpia uhriutumisen hyödyntäjiä. Uhriutuminen on ollut Perussuomalaisten ydinosaamista alusta alkaen, vain Soinin hillotolppakausi vaimensi sitä. Uhriutuminen on upea poliittisen vaikuttamisen keino. Ei maksa mitään, helppoa kuin paaliheinän teko. Vapauttaa vaihtoehdon esittämisen vastuusta, eihän uhrilta sellaisia voi vaatia. Uhriutumisen huippua on, kun rasisti itkee kädet kohti taivasta kiukusta sen takia, ettei saa vapaasti ja häiritsemättä vihata neekereitä ja musulmaaneja.

Miksi Perussuomalaisten äänestäjät ja kannattajat ovat ensi sijassa vihaisia ja katkeria?  Voiko kaiken takana olla Jussi Halla-ahon persoonallinen nuivuus? En itse usko sitä, vaikka osa hänen kannattajistaan käyttää lähinnä myötähäpeää synnyttävää nimitystä "Mestari". Osuvampi termi olisi varmaan "oppimestari". Se ei vaan kuulosta riittävän kunnioittavalta. Olen sen verran eri puolilla Suomea asunut ja liikkunut, että arvelen jotenkin ymmärtäväni logiikkaa, joka saa ihan tavallisen ihmisen äänestämään puoluetta, jonka riveissä saa olla vapaasti rasisti ja äärioikeistolainen.

* * *

Häviäjien puolelle joutunutta ihmistä ei Suomessa ole totuttu kuuntelemaan. Vielä vähemmän halutaan kuulla ja ymmärtää. Timo Soini aikoinaan keksi, ettei äänestäjän mielipiteillä ole väliä, kunhan hän on uskollinen ja luottaa puolueen antamiin lupauksiin sokeasti. Kun Soini sitten pyörähti sinne ministeri-Audin takapenkille läsöttämään, hän menetti saman tien äänestäjiensä enemmistön luottamuksen. Sen jälkeen Halla-ahon tarvitsi vain poimia kypsä sato talteen ja luvata tekevänsä sen, minkä Soini jätti petturimaisesti tekemättä. Soini paljastui ahneeksi oman edun tavoittelijaksi ja tuomio oli selvä.

Eivät PS:n kannattajat luonnostaan mitään natseja tai äärioikeistolaisia ole, vaikka heitäkin siellä on. Nämä ihmiset äänestivät aikaisemmin Keskustaa, SDP:tä, ehkä jopa Vasemmistoliittoa. Mutta eivät kaupunkilaisia Vihreitä tai väärissä asioissa liberaaleja ruotsalaisia. Rasisteja he ovat siinä missä me kaikki muutkin, jotka emme osaa käsitellä ja kohdata erilaisuutta ja uskomme pelottelupropagandaan mieluummin kuin otamme asioista selvää. Arvomaailmaltaan perussuomalaiset ovat varmaan keskimääräistä vanhoillisempia, niitä ihmisiä, joiden mielestä moderni ei ole automaattisesti parempaa kuin perinteinen ja joiden on vaikea käsittää, että ihmiset oikeasti haluavat olla niin erilaisia kuin miltä nykyään näyttää. Todennäköisesti heidän luontosuhteensa on ensi sijassa maaseudun ihmisen pragmaattinen hyödyntämisen ja arvostamisen yhdistelmä. Eikä huonosti hallittuun maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista ole uskallettu puhua riittävän avoimesti. Moni asioita sivusta seuraava on täysin ymmällä ja uskoo eniten sitä, joka pelottelee uskottavimmin.

Ne oikeasti ikävät tyypit ovat kaikissa puolueissa vähemmistönä. Ehkä äänekkäänä ja näkyvänä, mutta silti vähemmistönä. Useimmat äänestäjät eivät itse ole häijyjä, jatkuvasti vihaisia ja katkeria. Mutta näitä piirteitä meistä kyllä koko ajan houkutellaan esiin ja varsinkin somen vääristyneessä maailmassa asiat kärjistyvät, koska niitä on niin helppo kärjistää. Kun sitten kohtaa jonkun "pölkkypään" kasvokkain, hän onkin aivan samanlainen ihminen omine toiveineen ja pelkoineen. En voi kiistää ikävien ihmisten olemassaoloa, mutta ei sitä pelkästä äänestyskäyttäytymisestä kannata päätellä. Ihmisestä saa oikean kuvan vain tutustumalla häneen. Vaikka tämä olisi uhriutuva rasisti.