Jumalten ylivaltaan oikeuttamat

Israelin valtion historia on hämmentävän väkivaltainen. Myös Yhdysvaltain historia on väkivallan ja sodan kirjoma, koko olemassaolonsa ajan vain muutaman vuosikymmenen verran maa ei ole ollut sodassa kenenkään tai minkään kanssa. Molempia maita yhdistää myös voimakas rasismin historia, maan ryöstäminen jumalan antamalla luvalla ja kolonialismin toteuttaminen siirtokuntalaisasutuksen muodossa. Kummankin valtion siirtokuntaväestö on tullut aivan muualta omine näkemyksineen ja taustoineen. Sekä Israelissa että Yhdysvalloissa hallitsevana ideologiana on oppi "oman kansan" rodullisesta ja älyllisestä ylivertaisuudesta, joista seuraa oikeus hallita muita, vähemmän arvokkaita ihmisiä. Yhdysvalloissa tuo ylivertainen laji koostuu varakkaista, valkoihoisista ja kristillisistä miehistä, Israelissa sionistisen aatteen omaksuneista juutalaisista ja heidän tukijoistaan.

En usko, että Israelin ja Yhdysvaltain samankaltainen historia on sattumaa. Molempien synnyn taustalla on imperialistisesta maailmanvallastaan kiinni pitävä Iso-Britannia, jonka johtajat onnistuivat tekemään surkeita päätöksiä sekä Yhdysvaltojen että Israelin osalta. Amerikan mantereella britit menettivät lopulta kaiken valtansa, joka siirtyi vähitellen entisen siirtomaan valloittaneille brittiläisille siirtokuntalaisille. Seurauksena oli koko mantereen mittainen maanryöstö, alkuperäisväestön suurimittainen kansanmurha ja orjien työhön perustuva tuotanto. Seuraavassa vaiheessa Yhdysvallat muuttui ensin Amerikan mantereen muiden osien taloudelliseksi riistäjäksi, sitten sama rooli ulottui ympäri maailmaa. Joissakin osissa Yhdysvallat joutui tyytymään strategiseen liittolaisuuteen ja jättämään maanryöstön, kansanmurhan ja rasistisen järjestelmän perustamisen paikallisille (kuten Australiassa). 

Palestiina on Yhdysvaltojen rinnalla pikkuinen maanriekale alueella, jolla ei vuonna 1948 ollut mitään merkittävää käyttöä brittiläiselle imperiumille (edes öljyä ei osattu etsiä saati löytää), joten alue päätettiin hyödyntää antamalla se ideologisille sionisteille, joilla oli vaikutusvaltaa sekä Isossa-Britanniassa että Yhdysvalloissa ja jotka ahdistelivat päättäjiä sitkeillä vaatimuksillaan. Perinteisen siirtomaaisännän roolia seuraten Ison-Britannian edustajat eivät piitanneet siitä, että sionisteille luvattu maa ei ollut sanan missään merkityksessä tyhjä tai asumaton. Kolonialistisen ja rasistisen ajattelun seurauksena palestiinalaiset, jotka olivat monikulttuurinen ja -uskontoinen kokonaisuus, pakotettiin äärimmäisellä väkivallalla (muuta tai kuole) ahtautumaan muutamalle pienemmälle alueelle (Gaza ja Länsiranta), jotta muusta Palestiinasta voitiin rakentaa keinotekoinen, mutta sionistien vimmaisesti himoitsema Israelin valtio.

* * *

Mitä tapahtui Palestiinassa vuoden 1948 päätöksen takia, sen olisi voinut hyvin ennustaa Yhdysvaltain historiaa tutkimalla. Kun herrakansa päästetään valloilleen, se ryhtyy alistamaan häiriöksi kokemiansa ali-ihmisiä. Israelissa käynnistyi nyt jo 75 vuoden pituiseksi kasvanut rasistinen ja kolonialistinen sortopolitiikka, jonka sionistinen liike arvioi välttämättömäksi juutalaisen valtion turvaamiseksi. Koko Israelin valtion olemassaolon ajan palestiinalaisia on ahdisteltu, uhkailtu, vahingoitettu ja surmattu sillä ajatuksella, että sionisti edustaa korkeampia olentoja ja heidän tahtonsa mukaan on asioitten edettävä. Sionismi kykeni sietämään Israelin rajojen sisällä pienen joukon ei-sionistisia väestöryhmiä, mutta ei tasa-arvoa täydellisestä tasaveroisuudesta puhumattakaan.

Eikä siinä kaikki. Vaikka sionistit saivat Palestiinasta suurimman osan, se ei riittänyt tyydyttämään siirtokuntalaista maanomistajan ahneutta. Kun nuori Israelin valtio ryhtyi aktiivisesti houkuttelemaan maahan ympäri maailmaa eläviä juutalaisia (mieluiten valmiiksi sionistisesti ajattelevia), todettiin brittien antama maa-alue nopeasti "liian pieneksi". En tiedä, onko Suur-Israelin ideaa koskaan julkisesti esitelty tai propagoitu, mutta kaikki Israelin valtion toimet ovat tähdänneet briteiltä saadun alueen suurentamiseen. Sen ja monien muiden syiden takia Israel on ollut toistuvissa sodissa naapureidensa kanssa, myöhemmän teknologian avulla myös vähän kauempana sijaitsevien "vihollisten" kuten Iranin kanssa. Israel on myös onnistunut laajentamaan aluettaan sotilaallisin keinoin, eikä Yhdysvaltain varauksettoman tuen takia ole mitään merkitystä sillä, että YK on säännöllisesti tuominnut nämä aluevaltaukset äänin kaikki muut vastaan Israel ja Yhdysvallat.

Sotilaallisen voimansa takeeksi Israel on myös kehittänyt ydinaseen, jonka olemassaoloa maa ei virallisesti myönnä, eivätkä kansainväliset järjestöt Yhdysvaltain vastustuksen takia ole voineet tarkastaa tilannetta. Kaikki kuitenkin lähtevät siitä, että Suur-Israelia tavoittelevalla valtiolla on ydinase, jolla maa kykenee uhkaamaan hiljaisiksi ainakin kaikki naapurimaansa. Yhdysvaltain tuen takia Israel voi myös toteuttaa laajamittaista vielä elossa olevien Gazan palestiinalaisten joukkotuhoamista, jonka päätavoitteena on tyhjentää Gazan alue palestiinalaisista ja muodostaa siitä uusin Israeliin liitettävä maa-alue. Länsirannalla on sama kehitys ollut jo pitkään käynnissä, mutta massapommitusten sijasta aseena on käytetty aseistettuja, aggressiivisia ja sionistisen ylivalta-ajattelun sumentamia siirtokuntalaisia, jotka voivat terrorisoida palestiinalaisia viljelijöitä poliisin häiritsemättä mm. oliivipuita tuhoten ja vesilähteitä betonilla täyttäen. Myös Länsiranta on tarkoitus liittää Israelin valtioon, sanoi YK mitä tahansa. Se ei ole häirinnyt tähänkään asti.

* * *

Israel on pikkuvaltio, jonka olemassaolo perustuu täydellisesti Yhdysvalloissa asuvan sionistisen väestöryhmän vaikutusvaltaan. Sionistit eivät ole ainoa vaikutusvaltainen ryhmä ja Yhdysvalloissa on myös voimakkaasti antisemitistisiä voimia, jotka eivät tue sionistisia juutalaisia vaan vastustavat heitä. Mutta sionisteilla on niin vahva ote hallinnosta ja mediasta taloudellisen vallan kautta, että vaikka juutalaisia on alle 4 % Yhdysvaltain asukkaista, Joe Bidenin hallituksessa sionisteilla on selkeä, yksinkertainen enemmistö. Aivan kaikki presidentit ja sellaiseksi haluavat eivät ole sionistien otteessa, mutta valtaosa näyttää olevan, puoluekannasta täysin riippumatta. Tästä seuraa, ettei Yhdysvaltain varaukseton tuki Israelin sionistiselle hallinnolle ole vaarassa ainakaan vaalien takia. Raha, jolla maata todellisuudessa hallitaan, ei jakaudu äänimäärien suhteessa.

Todennäköisesti monet Yhdysvaltain kansalaiset, jotka eivät ole sen paremmin juutalaisia kuin sionistejakaan, tuntevat vaistomaista myötätuntoa Israelia kohtaan, koska sen historia tuntuu pelkistettynä niin kovin tutulta ja ymmärrettävältä. Sionistinen ylivalta-ajattelu ei ole vieras niille yhdysvaltalaisille, joiden mielestä on "luonnollista" tai "jumalan määräys", että (rikas) valkoinen mies johtaa, muut tottelevat. Israelin sionistiset johtajat ovat kotoisin pääosin Itä-Euroopasta, joten he täyttävät myös ulkoisesti ne ehdot, joita valkoisen ylivallan kannattaja johtajille asettaa. Yhdysvalloissa valtaa käyttävät muodollisesti vaaleilla valitut henkilöt. Tiedetään kuitenkin hyvin, että vaalijärjestelmä suosii varakkaita, varsinkin sen jälkeen, kun vaalirahoituksen sääntely lopetettiin kokonaan. Tästä syystä myös Bidenin demokraattipuolueen valitsemassa hallituksessa on sionisteilla hillitön yliedustus. Heidät on valittu, koska suurimmat puolueen vaalirahoittajat ovat niin halunneet.

Iso kysymys on, voiko Yhdysvaltain tuki Israelille jatkua loputtomiin. Demografinen kehitys vähentää koko ajan valkoihoisen väestön osuutta, eikä sionistisen ajattelun kannatus ymmärrettävistä syistä ole yhtä suurta mustaihoisten ja latinoväestön keskuudessa. Kummallakin on painava orjuuden ja rotuerottelun historian muisto, jota on vaikea nopeasti karistaa, varsinkin kun Trumpin kaltaiset rääväsuiset rasistit jaksavat muistuttaa, että "kaikki meksikolaiset ovat raiskaajia ja rikollisia". Sionistit ovat globaalissa tarkastelussa jo nyt varsin yksin (Euroopan kolonialistiset maat Ranska, Englanti ja Saksa ovat eri leirissä kuin ns. globaali etelä) ja vain heidän poikkeuksellinen voimansa Yhdysvalloissa mahdollistaa paitsi Gazan kansanmurhan jatkamisen, myös Suur-Israelin tavoittelun YK:n yksiselitteisistä päätöksistä riippumatta. Taitaa olla niin, että ratkaisun avaimet ovat niillä äänestävillä antisionisteilla, joita ainakin nuoremmissa ikäluokissa alkaa olla niin paljon, että gallup-kyselyissä Bidenin kannatus on heidän keskuudessaan todella vähäistä. Nuorille kuka tahansa on parempi kuin rasistista ylivalta-ajattelua edustava seniili vanhus. Varsin ymmärrettävää.