Ευθανασία - yksilön viimeinen toivo

Suomalaisten selvä enemmistö haluaisi aktiivisen eutanasian sallivan lainmuutoksen. Kyselystä toiseen kannatus on ollut 75%:n tienoilla. Merkittävä määrä lääkäreistä vastustaa sitä, joten melkein kaikkien poliitikkojen on helppo peesata ja olla täysin passiivisia.

Myös monelle muuten ihan täysjärkiselle ihmiselle eutanasia menee yli ymmärryksen. Ei sitten millään uskota, että moderni eutanasia ei ole sama asia kuin natsien rodunjalostus tai valtion vanhusväestön vähentämiseksi tarvittava ohjelma. Väärinkäsitysten määrä on pöyristyttävä siihen nähden, miten yksinkertaisesta asiasta pohjimmiltaan on kyse eli ihmisyksilön oikeudesta haluta kuolla.

Oman toivottomien tapausten joukon muodostavat tietenkin nämä uskonnollisin perusteluin liikkeellä olevat, joille elämä on jonkun satuolennon pyhäksi tekemä asia. Jostain syystä tuntuu tuo elämä olevan tärkeä vain kuoleman kynnyksellä, sitä ennen myötätuntoa ei yleensä ilmene. Eikä tämä uskonnollinen eutanasian vastustus tietenkään mistään myötätunnosta kumpua vaan vääristyneestä maailmanselityksestä.

Eutanasialainsäädäntöä vastustavista lääkäreistä en halua kirjoittaa tätä yhtä kappaletta enempää, sillä pidän lääkärikunnan enemmistön torjuvaa asennetta itsekkäänä ja julmana. Siinä on lääkärin etiikka kiepsautettu oman mukavuuden takia nurin niskoin. Minusta se on anteeksiantamatonta, oli saattohoito ja kivunlievitys miten laadukasta hyvänsä.

* * *

Palataan päättäjiin, jotka ovat tässä(kin) asiassa ratkaisevassa roolissa, koska vain kansanedustajilla on oikeus laillistaa eutanasia. Poliitikkojen rajatonta pelkuruutta kuvastaa se, että vain yhdellä puolueella on asiaan selkeästi myönteinen kanta (Vihreät).

Tässä asiassa on melko turvallista olla passiivinen pelkuri. Eutanasiaa kaipaavat potilaat eivät uhkaa äänestyskäyttäytymisellään tarjolla olevia etuisuuksia, eivät edes potilaitten omaiset, jotka näkevät ja kuulevat kuolemaa haluavan inhimillisen hädän aivan läheltä.

Kollektiivinen pelkuruus on helppo nakki, kun äänestäjä ei voi puoluevalinnalla passiivisuuteen vaikuttaa. Vihreitä eivät kaikki eutanasiaa tukevat äänestä vain tästä syystä. En minäkään. Kun kukaan ei halua profiloitua eutanasiapotilaiden etujen ajajana, heidät on helppo hylätä.

* * *

En toivo eutanasialakia vastustavien joutuvan itse tilanteeseen, jossa vain kuolema tuntuu toivottavalta asialta. Mutta toivon, että niin timosoinit ja päiviräsäset kuin vähemmän fanaattisesti asiaan suhtautuvat kollegansa edes kerran asettuisivat eutanasiaa kaipaavan asemaan. Ei se voi olla ylivoimaisen vaikeaa, jos vain tahtoa löytyy.

Meitä eutanasialainsäädäntöä ajavia syytetään mielellään "itsekkyydestä". Kaikin mokomin, kyllä sietämättömistä tuskista pääsemisen toive voidaan laskea "itsekkyyden" piikkiin. Se toive tosin kuulunee melkein jokaisen ihmisen kalupakkiin, aito masokismi ei taida terminaalihoidoissa kukkia. Mutta miksi ihminen ei saisi edes viimeisellä hetkellä olla vähän "itsekäs"? Kenenkään muun henkeähän siinä ei olla ottamassa.

Sietämättömistä kivuista ja ahdistuksesta kärsivän, parantumattomasti sairaan elämän pitkittäminen vastoin ihmisen omaa tahtoa on sadistista julmuutta. Jos ihminen itse haluaa kuolla, jokainen veruke sen torjumiseksi on julma tekosyy.

* * *

Itseäni pelottaa ajatus jäämisestä lääkäreiden ja päättäjien armoille. Sitä riskiä ei kuitenkaan voi kokonaan torjua, ellei surmaa itseään saman tien. Voi joutua onnettomuuteen, jonka seurauksena on täydellinen halvaantuminen ja kyvyttömyys päättää omasta elämästä. En voi eettisistä syistä pyytää ketään tekemään rikosta, joten haluan aktiivisen eutanasian sallivan lain.

Haluan sen lain kuitenkin ennen muuta niiden kanssaihmisten takia, jotka tälläkin hetkellä vain odottavat vapahtavaa kuolemaa kykenemättä asiaa mitenkään edistämään. Heidän hätänsä ja tuskansa on päättäjien ja lääkärikunnan pysyvä häpeä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eutanasia

http://www.exitus.fi/