Tuo vanha ruotsalainen (tai saksalainen, kukaan ei tiedä) melodia tarttuu helposti korvaan, siinä on hittipotentiaalia enemmän kuin sadassa protestanttisessa laahusvirressä yhteensä. Tekstin tekijästä on sentään arvailuja, joiden mukaan Gotlannin piispa Israel Kolmodin olisi vuonna 1694 innoittunut Hångerin lähteellä luomaan tekstin Den blomstertid nu kommer. Kolmodin ei runoa tietysti koulujen päättäjäisiin suunnitellut, Gotlannissa kevät tulee aika paljon aikaisemmin kuin meillä Suomessa.
Mutta miksi juuri tästä nätistä laulusta on tehty periaatteellisen kiistan symboli? Jokainen lauluun ryhtyvä tietää, että julkiuskonnollisten tilaisuuksien ulkopuolella se ärsyttää niitä, jotka eivät usko luterilaiseen tai mihinkään muuhunkaan jumalaan. Voi vain kuvitella myrtyneitä ilmeitä, jos koulujemme perinteisiin kuuluisikin laulaa laulua, jossa kiitetään itse Saatanaa tai laulaa edes neutraaliksi muokattu Suvilaulua.
Leipäpapeille Suvivirsi-perinteessä roikkuminen on tietenkin järkevä toimi. Kun kerrankin on jokin asia, jota suomalaisten suuri enemmistö ihan vapaaehtoisesti haluaa, niin tottapahan siitä kannattaa kiinni pitää ja kaikki ilo irti ottaa. Mutta miksi sellaisetkin toimijat, joille uskonto ei ole maailman tärkein asia, varovat viimeiseen asti uhmaamasta tätä yhtä perinnettä?
* * *
Monet uskonnollisesti välinpitämättömätkin ihmiset saa Suvivirrellä kiihtymään. Onko se nyt jotenkin vaarallista, jos siellä sanoissa vilahtavat jumalat ja luojat? Sehän on vain laulu. Mutta näin eivät suhtaudu asiaan sen paremmin uskovat kuin uskonnottomatkaan. Kun kevään ihanuutta ylistetään, on merkitystä sillä, ketä tai mitä siitä kiitetään. Uskonnottoman mielestä on älytöntä, että kiitokset saa satuolento, vaikka auringon valo ja sen heijastuminen luonnossa on puhtaasti luonnontieteellisesti selitettävissä oleva asia, eikä yhdenkään keväisen luonnon elementin ole voitu todistaa olevan minkäännimisen jumalolennon tekosia.
Kun vastakkain ovat lapsenusko ja tieteellinen maailmankatsomus, eihän siitä sopua synny. Kiintoisaa on, ettei myöskään kompromissi eli Suvilaulu ilman jumalia kelpaa muille kuin uskonnottomille. Jokavuotinen Suvivirsi-taistelu halutaan käydä, se on kuin vappumarssi vasemmistolle.
2000-luvulla vanhaan taisteluun on tosin tullut aivan uusi juonne, joka voi osaltaan selittää Suvivirsi-puolueen kompromissihaluttomuutta. Joissakin kouluissa kun perinteestä on luovuttu ei uskonnottomien, vaan toisuskoisten, lähinnä muslimien suuren määrän takia. Esimerkiksi Latokartanon peruskoulussa rehtori lopetti perinteen, koska enemmistö koulun oppilaista oli muita kuin evankelis-luterilaisia. Ratkaisu kiihdytti vastavalitun Kuopion piispa Jari Jolkkosen kieltämään kolmelta lapseltaan osallistumisen koulun kevätjuhlaan suvivirrettömyyden takia. Suomalaiset eroavat kirkosta, mutta eivät he silti siedä, että Suvivirsi jätetään laulamatta pyytämättä maahan muuttaneiden muslimien takia. Se on ilmeisesti jotenkin väärin.
* * *
Itselläni on asiaan rakentava ehdotus. Soitetaan Suvivirren melodia ja jokainen laulaa mielessään mieleisillään sanoilla, hyräilee tai vain mököttää. Jos sekään ei kelpaa, kielletään koulujen kevätjuhlat kokonaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja vain Google-tilin käyttäjiltä. Blogin kirjoittaja kannattaa avoimuutta keskusteluissa.