Minä rakastan AdBlock-liitännäistä ja riemastuin tavattomasti taannoisesta saksalaisen tuomioistuimen päätöksestä, jonka mukaan tämä maksuton lisäosa ei riko sikäläistä lakia. Näppejään nuolemaan jäi mahtava Springer-konserni, joka ei ole tottunut häviämään saksalaisessa tuomioistuimessa. Toivottavasti oli opettavainen kokemus.
En voi kuvitellakaan eläväni enää ilman AdBlockin kaltaista apuvälinettä. Sen ansiosta voi käväistä verkkosivuilla joutumatta klikkailemaan päälle tunkevia tyrkkymainoksia pois tieltä. Sen ansiosta en joudu kohtaamaan sitä hullujenhuonetta, jollaiseksi verkkomaailma on 2010-luvulla muuttunut mainostajien kilpaillessa miljardien klikkaajien huomiosta.
AdBlockissa onkin vain yksi puute. Se toimii pelkästään selaimessa, ei analogisessa maailmassa.
* * *
Olen varmasti poikkeuksellisen mainoskielteinen ihminen. Vuonna 1949 syntyneenä olen elänyt koko elämäni visuaalisen mainostamisen maailmassa, joten inhossani ei ole kysymys mistään uudesta reaktiosta. Olen inhonnut mainosmaailmaa koko aikuisen elämäni ajan.
On olemassa myös viehättäviä, visuaalisesti upeita mainoksia. Erik Bruunin julisteista moni on silkkaa kaupallista mainosta, vaikka samalla omaperäistä ja hienoa kuvataidetta, joka on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen myös kaltaiseeni äkäpussiin.
En pidä itseäni mainosten periaatteellisena vastustajana. Uusista tuotteista ja palveluista tarvitaan myös tiedotusta ja mainonta on kaupallisten toimijoiden tiedotusta. Sen sijaan vastustan ja inhoan mainosten teennäisyyttä ja valheellisuutta. Siis aivan samaa kuin ihmiselämässä muutenkin. Se on varsinkin televiomainonnan vakiomuoto.
* * *
Onko mainosten pakko teeskennellä ja valehdella? Eivätkö tuotteet ja palvelut kelpaa ihmisille ilman loputonta huijausta? Uskoakseni pääsyyllinen kollektiiviseen valehtelun kulttuuriin on keskinäinen kilpailu rajallisista kuluttajan rahoista. Moni pysyvästikin markkinoilla oleva yritys luottaa hit and run -tyyppiseen toimintaideologiaan, vastoin arkista intuitiota siitä, että rehellisyys kannattaa.
Joskus nuorempana ajattelin, että mainosvalheet ovat jonkinlaisia "erehdyksiä" ja että hyvien ominaisuuksien liioittelu ja huonoista vaikeneminen on vain "huonoa mainontaa". Jouduin sittemmin toteamaan, että rehellisyys on mainosmaailmassa niin harvinaista, että sellaista kohdatessaan tulee välittömästi hyvälle mielelle, koski mainos mitä tahansa asiaa.
Mainosmaailma puolustautuu mielellään väittämällä, että ihmiset haluavat mielikuvamainontaa, joka luo illuusioita hyvinvoinnista ja varakkuudesta sillekin, jolla ei ole kumpaakaan. Tämähän se mainostajien perussynti onkin, köyhän ja avuttoman härski huijaaminen. Jos mainosten kohteena olisivat vain yhteiskunnan hyväosaiset, voitaisiin kyynisesti todeta, että heillä nyt on varaa osallistua mainostajien illuusionäytöksiin ja maksaa laskut.
* * *
Jotkut ovat sitä mieltä, että ilman mainostajia ja hyväuskoisia klikkauksia meillä ei olisi nykyisenkaltaista verkkoa. Olen samaa mieltä, mutta kiistän väitteeseen sisältyvän ajatuksen, että tuo verkko olisi nykyistä tylsempi tai huonompi. Useimmat netin hienot keksinnöt ovat täysin mainostajista riippumattomia innovaatioita, vaikka ne saatetaan jälkikäteen kietoa sataprosenttisen kaupalliseen muotoon.
Rehellinen mainonta eli kaupallinen tiedottaminen on epäilemättä melkoista toiveajattelua. Tai sitten se vain hukkuu äärimmäisen valheellisten automainosten luoman tunnelman alle. Ja totta tosiaan, kun Ylhäisten Kotileipä Oy nettisivuillaan toteaa, että "Tuoreet jauhot ja Virttaankankaan puhdas pohjavesi takaavat maistuvan maun." niin tottahan tuo on eikä lainkaan valhetta. He eivät väitä, että Ylhäisten ruisleipä on maailman parasta, vaikka olisin samaa mieltä väitteen kanssa.
Ehkä me tarvitsemmekin AdBlockin rinnalle tai sijasta LieBlock-liitännäisen, joka karsii näkyvistä vain valheelliset mainokset. Minä ainakin asennan LieBlockin heti kun se tulee tarjolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja vain Google-tilin käyttäjiltä. Blogin kirjoittaja kannattaa avoimuutta keskusteluissa.