Miksi fiksu tupakoi?

Tupakointi ei ole millään mittarilla fiksua. Se voi tuottaa mielihyvää ja vaihtoehdon makeisille, mutta ei se silti ole fiksua. Tupakointi on hengenvaarallinen addiktio. Kukaan fiksu ihminen ei tietenkään tupakoi. Paitsi että asia ei ole niin. Moni fiksukin tupakoi.

Seuraava ääneenajattelu ei sisällä vastausta otsikon kysymykseen, pelkästään ihmettelyä ja jokusen heiveröisen arvelun. Fiksun ihmisen tupakointi on arvoitus, ainakin minulle, edelleen. Ikävä arvoitus, sillä joka päivä joku pinttynyt tupakoija saa diagnoosin KEUHKOAHTAUTUMATAUTI.

Terveyskirjaston mukaan "Keuhkoahtaumataudin miltei ainoa syy on tupakointi. Sairastuneista enemmän kuin yhdeksän kymmenestä on tupakoijia. (...) Keuhkoahtaumatauti voi kehittyä myös ei-tupakoivalle ympäristön tupakansavulle tai ilmansaasteille altistumisen seurauksena." Taudin oireita voidaan helpottaa, mutta tauti tappaa vääjäämättä.

Fiksuuteen tämä liittyy sikäli, että keuhkoahtautumatauti voidaan kokonaan estää välttämällä tupakointia tai lopettamalla se ennen 30-40 vuoden ikää. Fiksu ihminen ainakin ymmärtää, että valinnan mahdollisuus on. Keuhkoahtautumataudista ei voi yleensä syyttää ketään muuta kuin peilistä näkyvää tyyppiä.

* * *

Tupakoinnin aloittaminen selitetään usein sillä, että nuoren ihmisen on liki mahdotonta ajatella kymmeniä vuosia eteenpäin ja kuvitella itsensä keuhkoahtautumapotilaana tai keuhkosyövän uhrina. Kaikki ne hirvittävät valistuskuvat ruskeista nikotiinikeuhkoista säikyttävät toki arempaa, mutta eivät välttämättä synnytä tarpeellista oivallusta siitä, että asia liittyisi jotenkin hyväkuntoiseen nuoreen minään.

Nuoruuteen liittyy myös kuolemattomuuden illuusio. Kun elinajanodote on nykyisissä mitoissa, vanhuuden vaivat voi käytännössä unohtaa. Niihinhän voi palata sitten joskus, jos asia muuttuu ajankohtaiseksi. Sitten joskus, sadan vuoden kuluttua.

Hedonismi hakkaa varovaisuuden, porukan paine musertaa loputkin vastarinnasta. Näinhän sitä ajatellaan, kun nuori ihminen - tai lapsi - aloittaa nikotiinin imemisen. Paitsi että yhä harvempi tilastojen mukaan näin kuitenkaan enää tekee. Tupakointi on historiallisesti vähentynyt, eikä urheilijan suupielestä valuva nuuskaräkä välttämättä käännä kehitystä enempää kuin niin viilee sähkötupakkakaan.

* * *

Osa niistä ihmisistä, jotka kaikesta kertyneestä tiedosta ja tarjolla olevasta valistuksesta huolimatta tupakoivat, kuuluu tietenkin luontaisten typerysten sankkaan joukkoon (tupakointi ei ole suinkaan ainoa typerä asia maailmassa). Mutta osalla ei pitäisi olla mitään kognitiivisia esteitä sen tajuamiselle, että tupakointi on hengenvaarallinen pahe sen lisäksi, että se aiheuttaa lähiympäristön laadun nopean heikkenemisen ja lihottaa moraalittoman tupakkateollisuuden omistajia.

Nikotiiniaddiktiosta irrottautuminen on tunnetusti erittäin vaikeaa. Mutta kukaan ei oikeasti pakota sitä ensimmäistä savuketta imemään (tai voi pakottaa, mutta silloin fiksu tietysti vaihtaa seuraa). Kyllä se on viime kädessä ihmisen oma ratkaisu. Jonka moni fiksun kirjoihin lukeutuvakin tekee, todennäköisesti myös tulevaisuudessa.

Tupakan lieveilmiöt läninnä ällöttävät, mutta enemmän minua kauhistuttaa ajatus, että ihmiset ottavat tietoisesti keuhkoahtautumataudin ja keuhkosyövän riskin. En haluaisi, että kukaan joutuu kuolemaan hitaasti tukehtumalla. Siksi toivon koko ajan, että oli ihminen fiksu tai ei, olisi edes sen verran fiksu, että jättäisi aloittamatta. Tai lopettaisi, kun vielä ehtii.