Sionismi fasistisena ideologiana

Israelin valtion ja sen nykyisten kansalaisten valtaenemmistön merkittävin ominaispiirre on nojautuminen sionistiseen ideologiaan, ei suinkaan juutalaisuuteen uskontona tai edes kulttuurisena ideana. Vastaavasti Israelin valtion ulkopuolella merkittävin ja traagisin harha on – uskoakseni harkiten rakennettu – illuusio sionismin ja juutalaisuuden yhteydestä. Vaikka monet juutalaiset kannattavat sionismia, ei kuitenkaan seuraa, että kaikki juutalaiset niin tekisivät. Sionismi on historiallisesti suhteellisen nuori liike ja ideologia, eikä se syntynyt Palestiinassa, vaan Euroopassa. Sionismin kritiikin tulkitseminen antisemitismiksi eli juutalaisvastaisuudeksi on ollut taitava propagandaele, mutta silti pelkästään propagandaa. Sionismi on itsenäinen ideologia, jonka samaistaminen juutalaisuuteen on itse asiassa loukkaavaa.

Tarkoitukseni ei tässä ole kuitenkaan pohtia juutalaisuuden olemusta vaan sitä, miten on mahdollista, että selkeästi fasistinen ideologia on houkutellut kaikista kansoista taakseen juuri juutalaisia, joiden voisi holokaustin perusteella kuvitella torjuvan jyrkästi kaiken fasismiin vivahtavankin. Kiertämätön tosiasia kuitenkin on, että Israelin valtio on perustettu ja rakennettu sionistisen ideologian pohjalle. Sionismin fasistinen perusluonne ei ole mikään tuore ilmiö, vaan se on Israelin valtion rakenteellinen elementti. Ilman sionistista ideologiaa ei nykyisen Israelin kaltaista jyrkän apartheid-politiikan valinnutta valtiota voisi olla olemassakaan. Israelin nykyisen hallituksen retoriikka ja brutaali väkivalta eivät ole millään lailla äärimmäisiä sattumia, vaan pikemminkin johdonmukainen sionistisen ajattelun ilmentymä.

Tämä lyhyt blogikirjoitus ei pyri olemaan sionismin esittely saati historiikki. Yritän lähinnä hahmottaa itselleni, mistä kumpuaa se päivittäin Twitterin kautta – ei missään tapauksessa läntisen valtamedian, se vaikenee sionismin rikoksista poliittisista syistä – näkyvä brutaali, rasistinen väkivalta, joka luonnehtii Israelin valtion kaikkia osia ja vallankäyttöä. Yritän jotenkin ymmärtää, millainen ideologia tekee mahdolliseksi holokaustin uhrien jälkeläisille käyttäytyä palestiinalaisia kohtaan samanlaisella vihalla ja fasistisella väkivallalla, jolla Hitlerin natsit suhtautuivat Euroopan juutalaisiin sekä Saksassa että Hitlerin sotajoukkojen miehittämillä alueilla. Yritän myös ymmärtää, miksi Israelin hallinnon miehityspolitiikka noudattaa pohjimmiltaan samoja periaatteita kuin Hitlerin miehityshallinto.

* * *

Israelilaiset poliitikot kiistävät mielellään Palestiinan ja jopa palestiinalaisten olemassaolon. Syynä ei ole tietämättömyys – sionistien oli pakko murhata ja pakkosiirtää satojatuhansia palestiinalaisia näiden ikiaikaisilta mailtaan saadakseen perustettua siirtomaavaltojen, ennen muuta Ison-Britannian "luvalla" Israelin valtion. He kyllä tietävät, että Israel on perustettu pakkokeinoin palestiinalaisten maalle. Mutta kuten fasistit kaikkialle, myös sionistit ovat rakentaneet itselleen keinotekoisen myyttisen historian oikeuttamaan palestiinalaisiin kohdistettua rasistista syrjintää. Paradoksaalisesti kansa ja valtio, joita ei ole koskaan ollut olemassakaan, uhkaavat Israelin ja sen juutalaisten asukkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Historian valossa Israel on suurvaltojen päätöksellä synnytetty valtio samaan tapaan kuin Kosovon historiallisesti serbien ja albaanien asuttamasta alueesta tehtiin Yhdysvaltain päätöksellä pelkästään albaanien valtio (ja yhdysvaltalaisen sotilastukikohdan ylpeä sijoituspaikka).

Palestiinalaisten olemassaolon kiistäminen on tietenkin yhdistelmä ääneen lausumatonta huonoa omaatuntoa ja häikäilemätöntä valtapolitiikkaa. Eiväthän ihmiset, joita ole olemassa, voi tarvita ihmisoikeuksia. Toisaalta niille sionisteille, joiden omatunto jaksaa vielä soimata (kyllä, heitäkin on, vaikka ei ehkä paljon), palestiinalaisten historiallisen olemassaolon kiistäminen tarjoaa tekosyyn kiistää väitteet apartheidista, kansanmurhasta ja rasismista. Eivät Hitlerin natsitkaan myöntäneet rikkovansa kenenkään ihmisoikeuksia; keskitysleireillähän ei murhattu ihmisiä vaan ali-ihmisiä, Untermenschen. Sionistit käyttävät modernimpaa termiä "terroristi", jollaiseksi voidaan ongelmitta ja vastalauseitta määritellä myös 4-vuotiaat lapset. Vaikka he eivät ehkä vielä kykene terroritekoihin, kerran tulee se päivä, jolloin he kykenevät, joten parasta on murhata heidät saman tien, kun sopiva tilaisuus tulee. Ja niitähän miehittäjävaltion armeijalle ja poliisille tulee.

Natsien rotuopit olivat läpikotaisin rasismin öljyämiä. Myös sionismin kantavat ideat perustuvat rasistiselle näkemykselle juutalaisten ylivertaisuudesta ja jumalaiselle oikeudelle alueeseen, jolla on historiallisesti elänyt juutalaisia, mutta myös paljon muita kansallisuuksia, uskontoja ja kulttuureja edustavia ihmisiä, ennen muuta palestiinalaisia arabeja. Useimmat sionistit ovat juutalaisia, mutta kaikki juutalaiset eivät ole sionisteja, vaikka vaalikäyttäytymisen perusteella selvä enemmistö nykyisen Israelin juutalaisista kannattaa jyrkkää sionistista historiantulkintaa ja rasistista ihmiskuvaa. Juutalaisten piiristä tulevan sionismin kritiikki keskittyy toisaalta teologisiin, toisaalta ihmisoikeuskysymyksiin. Antisionistit ovat Israelin juutalaisväestön keskuudessa pieni vähemmistö, muualla maailmassa elävien juutalaisten keskuudessa se on yleisempää, mutta ei valtavirtaa.

* * *

Eivätkö sionistit itse havaitse kiusallista yhdennäköisyyttään Hitlerin fasistisen politiikan kanssa? Sitä on vaikea tietää, mutta ainakaan he eivät näytä asiasta piittaavaan tai sitä mitenkään häpeävän. Julkinen propaganda lähtee siitä historian vääristelystä, että Palestiina on juutalaisten ikiaikainen maa ja vain juutalaisilla on Israelin valtiossa olemassaolon oikeus. Tätä vääristelyä juhlivat sionistit tietävät, että ns. länsi ei holokaustikortin noston pelossa uskalla koskaan tiukasti tuomita Israelin valtion toimia. He tietävät, että sionisti voi aina syyttää kriitikoitaan antisemitismistä, koska niin harva näyttää ymmärtävän – tai haluavan ymmärtää –, että sionismi on maallinen ideologia, jonka ei pidä nauttia mitään etnistä suojaa kritiikiltä. Jotkut sionismin kriitikot ovat valmiita menemään niin pitkälle, että kuvailevat sionismia itseään antisemitismin korkeimmaksi asteeksi. Olen itse päätynyt aika samaan näkemykseen. Sionistit ovat ainakin ylivoimaisesti suurin uhka juutalaisille ja juutalaisuudelle.

Sionismin vaikutusvalta lepää kahdella kivipaadella. Ensimmäinen on eurooppalaisten tuntema häpeä Hitlerin Saksan toteuttamasta rasistisesta holokaustista (häpeä varmistaa, ettei Eurooppa kritisoi Israelin valtiota, tapahtui mitä tahansa), toinen on imperialistisen USA:n eliitin vankkumaton taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen tuki (joka pitää myös sille alisteisen Euroopan potentiaalisen kritiikin kurissa). Euroopassa ja Yhdysvalloissa on myös vahvoja antisemitistisiä liikkeitä, mutta ne eivät ole koskaan profiloituneet korostuneesti sionismin vastaisiksi, joten niiden vaikutusvalta on rajoittunut rasistisesti orientoituneisiin eurooppalaisiin. Yhdysvaltain juutalaisten suhtautuminen Israelin valtioon ja sionismiin on ristiriitainen, mutta molemmat pääpuolueet ovat päätyneet sionismin tukemiseen, oletettavasti rahoittajiensa ilmaisemien intressien mukaisesti. Israelin juutalaisen väestön pääosa koostui aiemmin Euroopan ja Yhdysvaltain maastamuuttajista, mutta sittemmin erityisesti Neuvostoliiton/Venäjän alueelta on muuttanut valtava määrä ihmisiä, joilla ei välttämättä ole länsieurooppalaisten tavoin perinteisiä estoja suhtautua rasistisesti ja syrjivästi Palestiinan alueen arabiväestöön. En löytänyt Venäjältä muuttaneiden osuudesta tarkkoja lukuja, mutta ilmeisesti puhutaan jo kymmenistä prosenteista.

Onko mahdollista, että Israelin perustuslakiin kirjattu sionistinen rasismi on kestävä perusta alueella, jolla on "laillisia" ei-juutalaisia yli 20 % ja Israelin laittomasti miehittämillä alueilla (joista Gazan avovankila on vain tunnetuin ja laajin esimerkki) miljoonittain lisää? Voiko Israelin sionistinen, rodulliseen puhtauteen tähtäävä valtiohanke toteutua yhtään sen paremmin kuin Hitlerin Saksassa? Sionistisella fasismilla on koko Israelin olemassaolon mittainen palestiinalaisten kansanmurhaan pyrkimisen historia, josta tosin ns. läntinen media on pääosin vaiennut tai mitätöinyt sen "arabien juutalaisvastaisen taistelun" seuraukseksi. Historiallinen fakta kuitenkin on, että Israelin valtion synnyttämiseksi sen alueelta häädettiin melkein miljoona palestiinalaista. Israel perustettiin Palestiinan päälle ja tilalle. Nykyisin eri tavoin pakolaisiksi pakotettuja palestiinalaisia on kuutisen miljoonaa, saman verran kuin Hitlerin murhaamia juutalaisia. Palestiinalaiset eivät katoa olemasta vain siksi, että sionistit pitävät heitä ali-ihmisinä. Israelin armeijan, poliisin ja väkivaltaisten siirtokuntalaisten palestiinalaisiin kohdistama terrori ei kaikessa hirveydessäänkään kykene vähentämään palestiinalaisten kokonaislukumäärää. Sionismi valehtelee myös omilleen. Rauha voi laskeutua Palestiinaan vain, kun nykymuotoinen fasistinen ja rasistinen sionismi katoaa ja korvautuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin pohjautuvalla demokratialla.