Arvostan suuresti, että kotimaisella huipulla oleva kosmologi vastaa "Tämä kysymys huimaa päätä, emme tiedä vastausta siihen" (kysymys Räsäsen itsensä muotoilemana: "Miksi mitään on olemassa"). Senkin Räsänen toteaa koululaisille suoraan, etteivät fyysikot tiedä, miksi inflatoni oli "alun perin" olemassa.
"Emme tiedä" tarkoittaa nöyryyttä sen edessä, että ihminen ei vielä tunne riittävästi kaikkia niitä mekanismeja ja järjestelmiä, joita kuitenkin vakavasti tutkitaan. Tämän nöyryyden pitäisi olla kaiken tieteellisen tutkimuksen lähtökohtana, sillä vain nöyrä voi välttää vauhtisokeuden. Se myös varmistaa, että tutkimus jatkuu senkin jälkeen, kun ymmärrys ja tietämys näyttävät jossain asiassa vallitsevan.
* * *
"Emme tiedä" -toteamusta on myös ihan toista sorttia, kun se jatkuu toteamuksella "eikä meidän tarvitsekaan tietää". Tämä tietämättömyyden laji on yhteinen kaikille uskonnoille ja ei-tieteellisille uskomuksille, joita hellitään siitä huolimatta, että mitkään tosiasiat eivät anna uskomukselle tukea.
Muistan jo melko nuorena ärsyyntyneeni luterilaiseen maailmanselitykseen kuuluneesta lauseesta "Jumalan tiet ovat tutkimattomat". Sitähän tarjoilivat ja tarjoilevat edelleen leipäpapit vastauksena sellaisiin kiusallisiin kysymyksiin kuten "Miksi Jumala sallii lasten kärsimykset?" tai "Miksi Jumala ei estä ihmisiä sotimasta?". Minusta vastaus oli sekä pettymys (se ei selitä mitään) että moraaliton (se kadottaa eettisen ongelman ihmisen ulottumattomiin).
Uskonnollinen, vapaaehtoinen tietämättömyys ei ole nöyryyttä vaan ylimielistä typeryyttä. Vaikka sen jumalan tiet olisivat kuinka tutkimattomat, eihän se voi poistaa kaikkivaltiaaksi luonnehditun toimijan vastuuta kaikesta siitä paskasta, jota ihmis- ja eläinparkojen selkään koko ajan sataa. Jos tämä ihmisten ja eläinten kärsimysten ja epäoikeudenmukaisuuden maailma on Allahin/Buddhan/Jehovan/Jumalan tutkimattomien teiden tulosta, kannattaako tuollaisia teitä astella?
* * *
Tieteellinen nöyryys on pysyvästi uskonnollisen, omahyväisen ääliömäisyyden antiteesi. Tiede ei ole kaikki eikä se auta kaikessa, mutta kyllä se silti on mahtava runsaudensarvi uskonnollisen saivartelun ja käsienlevittelyn rinnalla.
Kysymykseen, "miksi mitään on olemassa sen sijaan ettei mitään olisi olemassa" ei välttämättä koskaan löydetä vastausta. Sen sijaan inflatoni täytyy saada kestävästi taustoitetuksi, muuten sen asema maailmankuvaamme selittävänä teoriana heikkenee.Jos samaa tieteellistä asennetta sovellettaisiin uskonnoissa, ne olisivat kaikki kadonneet aikoja sitten olemattoman selityskykynsä takia.
Tietäminen ja ymmärtäminen edellyttävat uskallusta sanoa myös "en tiedä, mutta yritän ottaa selvää".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja vain Google-tilin käyttäjiltä. Blogin kirjoittaja kannattaa avoimuutta keskusteluissa.