Eipä muistu mieleen toista tapausta, jossa Suomi olisi muiden EU-maiden tavoin julkisesti uhitellut kieltäytyvänsä tottelemasta. Se ei ole ollut Suomen EU-eliitin linja. Mutta kuten yleensä aina, aseet ovat jostain syystä eri asia. Se - siis aseiden käsittämätön lumovoima - voi tulla yllätyksenä niille kansalaisille, joiden elämään aseet eivät mitenkään kuulu (he ovat tietenkin suuri enemmistö kansasta). Mutta kuten aselobbyn edustajien lausunnoista on jo voitu lukea, markasta ja itsenäisestä talouspolitiikasta luopuminen ei ollut mitään sen rinnalla, että pitäisi luopua oikeudesta määritellä suomalaisen suhde aseisiin.
Aselobbyn perustelut direktiivin vastustamiselle ovat maallikon näkökulmasta jossain naurettavan ja käsittämättömän välimaastossa. Oikeus saada pitää hallussa ja käyttää itselataavia, sarjatuliaseita muistuttavia aseita kun uhkaa lopettaa koko reserviläistoiminnan, kuten eduskunnan suuri valiokunta hehkuttaa. Minä olen tähän asti luullut, että maanpuolustusintoinen reserviläistoiminta perustuu hengen paloon ja innostukseen. Mutta ei, ammuskelusta siinä ilmeisesti onkin vain kysymys.
* * *
Asefetisistejä on oikeastikin olemassa. Ihmisiä, joille aseiden koskettelu, katsominen ja ennen muuta hallussapito tuottaa suurta mielihyvää. Mutta ei tässä julkisessa kiihkoilussa fetisismistä kysymys ole vaan siitä, mistä "maanpuolustushenkisen" eli poliittisesti luotettavan oikeistolaisen ihmisjoukon intressien ajamisessa pohjimmiltaan on kyse.
Kyse on siitä nykyajan suojeluskunnasta, jota ei virallisesti ole, mutta joka on kuitenkin. Siitä organisaatiosta, joka riittävän uhkaavan kriisin oloissa polkaistaan käyntiin, hyvin aseistautuneena ja harjoitelleena. Organisaatiosta, jonka jäsenet tuntevat toisensa yhteisistä metsästys- ja reserviläisharrastusporukoista. Tämän joukon ja sen toimeksiantajan edun mukaista on, että oikeilla ihmisillä on tehokkaita välineitä, joilla poliittinen valta pidetään tiukan paikan tullen omissa käsissä. Sillä ei niitä ulkomaista hyökkääjää vastaan ole tarkoitettu vaan pitämään suomalaiset kurissa ja Herran eli eliitin nuhteessa.
* * *
Kun meillä nyt on vallassa pataporvarillinen SSS-hallitus, yksityishenkilöiden aseistusta rajoittaville säädöksille ei ole vähäistäkään kysyntää vaan pelkästään torjuntaa. Itse en usko, että Suomi saa direktiivistäirtautumislupaa, vaan asia hoidetaan säätämällä laki ja jättämällä se sen jälkeen valvomatta. Ongelmaa ei synny, koska näitä asioita valvovat organisaatiot, joilla on aseistautumisen oikeus lainkin puolesta. Eivät ne sitä siviiliasemiesten porukkaa kärytä, korkeintaan käyvät valistamassa, missä pitää säilyttää, etteivät silmiin osu.
Myönteistä suhtautumista yksityishenkilöiden asevarusteluun on pidetty yhdysvaltalaisena hulluutena. Todellisuudessa Suomi ei kovinkaan paljon poikkea tuosta maailmasta, myös meillä aselobby saa aina tahtonsa läpi. Yhden sisällissodan niukasti saksalaisten avulla voittanut valta ei ota riskiä toisen häviämisestä, ei vaikka sitä ei vaalien perusteella mikään näytä edes uhkaavan.
"Maanpuolustus" on aina kätevä tekosyy ja suojaverho Suomessa. Mitä vaan voi esittää, kun väittää sen olevan maanpuolustuksen kannalta välttämätöntä. Miljardeja poltetaan koko ajan sillä verukkeella ja nyt sisäministeri ilmoittaa sen perusteeksi uhmata EU-isäntää. Mutta ei sillä yhteistä isänmaata ole tarkoitus puolustaa, vaan pelkästään hallitsevan eliitin valtaa. Siksi toivon hartaasti, että tässä asiassa EU rökittää Suomen 1-0.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja vain Google-tilin käyttäjiltä. Blogin kirjoittaja kannattaa avoimuutta keskusteluissa.