Heikin varaventtiili

Heikin varaventtiili
Heikki Poroila vuonna 1950

tiistai 10. heinäkuuta 2018

Anna minulle rahaasi

Voin yrittää kuvitella, mitä liikkui nuoren romaninaisen mielessä, kun en reagoinut hänen naamani edessä heiluttelemaansa pahviseen kahvimukiin, mutta hetkeä myöhemmin livautin vitosen setelin hienosti soittaneen nuorten fonibändin jo ennestään kolikoita ja seteleitä pursuavaan soitinkoteloon. Oletettavasti tuota naista otti päähän minun ja muiden ratkaisu. Taitavat katusoittajat saavat myötätuntoa ja kolikoita, ammattikerjäläiset eivät niinkään. Tai ilmeisesti homma vielä kuitenkin kannattaa ainakin vilkkaimpana turistiaikana, koska meno Helsingin keskustassa vaan kiihtyy koko ajan. Vakiohahmojen, hiljaa kumarassa istuvan mummon ja soittotaidottoman soittajan lisäksi varsinkin Ateneumin takaisella kujalla pyörii nyt näitä nuoria romaninaisia - ei miehiä. Pari viikkoa sitten en meinannut läpi päästä, vaikka kello oli vasta puoli yhdeksän. En usko näyttäneeni siltä, että olen seuraa hakemassa.

Toinen varma paikka seurata ammattikerjäläisyyden evoluutiota on tietysti Kurvi, missä käydään usein ohi kulkevan havaintojen mukaan kauppaa ainakin pillereillä, "kulta"sormuksilla ja naisseuralla. Jotenkin se yhteinen kieli tuntuu varsinkin jostain aineesta sekaisin olevien kanssa löytyvän. Tai sitten vaan näyttää siltä. Kaukaa tulleilla romanikerjäläisillä on Kurvissa jo vakiopaikat, aamusta iltaan. Kurvissa ei kainosti kerjätä, siellä ei niitä kultasydämisiä mummoja taida riittävästi kulkea.

Olen joskus aikaa sitten perustellut, miksi en anna ammattikerjäläisille rahaa. Lyhyesti kerraten: kysymys on EU:n siunauksella ja tieten harrastettavasta modernista orjuudesta, joka ei lopu ainakaan sillä, että se tehdään taloudellisesti kannattavaksi. Kysymys ei ole siitä, etteivätkö kerjäystyötä käytännössä tekevät olisi kurjassa asemassa. Kyllä he ovat. Mutta ne kerjäläisyydellä kerättävät rahat eivät varmastikaan mene lyhentämättömänä kotona kaukana etelässä odottavalle köyhälle perheelle. Pääosa rahasta menee orjaa käskyttävälle miehelle, joka hyvin saattaa olla lähisukulainen. Monta vuotta seurasin aamuisia käskynjakotilaisuuksia Malmin asematunnelissa. Kyllä siinä herkät tunteet karisivat.

* * *

Suhtautumiseni on "pitkäjänteisen tavoitteellista", voin vastata sille, joka soimaa minua kovasydämisyydestä. En halua tehdä mitään, mikä pitää yllä tätä modernia orjajärjestelmää. Ei minulla ole viisautta kertoa, miten ongelma ratkaistaan. Mutta kuten hyvin on nähty, ei se ainakaan lantteja jakamalla ratkea, pikemminkin tapahtuu täsmälleen toisin: ammattikerjäläisyys lisääntyy ja monipuolistuu. Monista nuorista kerjäläisammattilaisista voisi tulla erinomaisia feissareita, koska heiltä puuttuu useimpia suomalaisia alituiseen vaivaava tunne, etteivät halua "häiritä" muita. 

Henkilökohtaisesti minua ärsyttää myös tämän ammattikerjäläisyyden sukupuoliroolisto, joka heijastanee sekä bisneskokemuksia että ikivanhaa miesten ja naisten työnjakoa. Helsingissä ei nuoria miehiä näe kerjäämässä, he hoitavat käskyttämisen ja ties mitä muuta sillä puolella. Vanha mies voidaan laittaa "soittamaan" pienikokoista hanuria, vanhan ja raajarikkoisen miehen tai naisen roolina on aina herättää sääliä kyyhöttämällä hiljaa. Ison Numeron myynti-into näyttää lopahtaneen, välillä se oli kova sana ja siinä hommassa näki/näkee miehiäkin. Myös kielonippujen myynti on ilmeisesti molemmille sukupuolille sopivaa hommaa. Pikkulapset ovat onneksi kadonneet katukuvasta, siinä meni selvästi sääntö-Suomen ja EU-Suomen välinen sietoraja.

Ajatus siitä, että nuoria romaninaisia tuodaan Suomeen myös harjoittamaan prostituutiota, se herättää jo suoranaista kiukkua. Näin vanhemman ihmisen näkövinkkelistä useimmat siellä Ateneumin takana liikkuvista kuuluisivat ainakin ikänsä puolesta kouluun, ei kadulle. Viranomaiset ovat varmaan "voimattomia", saahan sitä liihotella miesten ympärillä ja yrittää ottaa käsipuolesta kiinni, ei siinä mitään lakia varmaan rikota. Mitä nyt ehkä ihmisoikeuksia, mutta kuuluvatko ne romaneille EU:ssa muutenkaan?


* * *

Lukija arvannee, että kaltaiseni maaimanparantaja etsii mielessään ratkaisua, joka lopettaa kerjäläisorjuuden ja palauttaa myös eteläisen Euroopan ja Balkanin romaneille ihmisoikeuden. Se ei varmastikaan onnistu yksittäisen EU-maan viranomaistoimilla, kuten kerjäämisen kieltämisellä. Kiellot johtavat vain kieltojen kiertämiseen, koska perusongelmana on sietämätön ihmisoikeustilanne ja kohtuuton elintasokuilu yksittäisten EU-maitten välillä. On sinänsä helppo luetella niitä toimia, joilla ammattikerjäläisyyden ainoaksi elinkeinoksi jättävä rakenne muuttuu: koulutus ja nuorten perheiden tukeminen, rikollisten toiminnan estäminen. Paljon vaikempaa on edes kuvitella, miten eteläisten EU-maiden hallinnot saataisiin pakotettua muuttamaan sortavaa suhtautumistaan.

Yleinen Zeitgeist Euroopassa ei ainakaan näytä hyvältä. Itäisen Euroopan maat pystyttävät aktivisesti muureja maahanmuuttajia vastaan. On vaikea uskoa, että ne sen jälkeen keskittäisivät tarmonsa romanien aseman parantamiseen. Ei se ole tähänkään asti kiinnostanut, tuli EU:lta tukimiljardeja kuinka paljon hyvänsä. Rajaton Eurooppa näyttää sekin muuttuvan takaisin rajatarkastusten Euroopaksi. Sellainen kehitys voisi vaikeuttaa kerjäläisbisneksen ulottamista vauraaseen Pohjolaan, jonne on vaikea päästä kulkematta tarkastuspisteiden kautta. Itse perusongelmaa, romanien suuren enemmistön alisteista asemaa se ei tietenkään helpota.

Melkoinen osa Euroopan romaneista ei elä 2000-lukua, vaikka kännykkä kädessä onkin, hyvä jos 1900-luvun alkupuoltakaan. Arvaamme, että myös romaneilla on varakas, hyvin toimeen tuleva vähemmistönsä. En tiedä, onko se 1 vain useampi prosentti koko porukasta. Mutta sen uskon, että Euroopan romanien 99 % ei elä yhtä turvattua ja ihmisarvoista elämää kuin me muut - tai Suomen romanit. Varmasti osa tilanteesta on seurausta omista valinnoista, haluttomuudesta asettua, sulautua ja mukautua valtakulttuuriin. Mutta se ei selitä tätä orjasysteemiä eikä se varsinkaan oikeuta valtiollista välinpitämättömyyttä. Olen henkilökohtaisesti valmis taloudelliseen tukemiseen, mutta en orjakerjäläisen kupin kautta. Se on ihmisarvoa loukkaava tilanne ja sen salliminen on rikos ihmisyyttä vastaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti