Heikin varaventtiili

Heikin varaventtiili
Heikki Poroila vuonna 1950

torstai 3. syyskuuta 2015

Epäeettisen mainonnan neuvosto

Minusta stringeissä mainoksessa kykkivä Nicki Minaj on suhteellisen epämiellyttävä näky. Asento on luonnoton, jollei olla luonnon helmassa kakkimassa, mikä Minajn vaatetus huomioon ottaen ei tunnu todennäköiseltä. Minaj itse on artistina vähän kaikkea sitä, mitä en henkilökohtaisesti halua kuulla ja nähdä.

Silti on koomisen rajamailla, että "Mainonnan eettinen neuvosto" (MEN) - kyllä, sellainenkin ilmeisesti on olemassa - on määritellyt Minajn Suomen keikkaa mainostaneen kampanjan (siis tämän kyykkykuvan levittämisen julkisesti nähtäville) "hyvän tavan vastaiseksi". MEN ei ota kantaa siihen, ovatko mainokset hyvän maun mukaisia. Elin hukkuisi varmaan muuten aiheellisiin valituksiin.

Tämän alansisäisen neuvoston perustelut tuomiolleen ovat kyllä "modernit" eli roisilla esiintymisellä ja ulkonäöllä itseään säännöllisesti myyvän viihdetaiteilijan mainokset kohtelivat taiteilijaa "katseenvangitsijana tai seksiobjektina", mikä on hyvää markkinointitapaa koskevien periaatteiden vastaista. Tässä kohden viaton kuluttaja tietenkin kohottaa kysyvästi kulmiaan: julkaistaanko meillä mainoksia, joissa ihmisiä ei käytettäisi katseenvangitsijoina tai seksiobjekteina? Ei oikein tule mieleen.

Neuvoston yksimielisen päätöksen mukaan Minajn kuvat sisältävät myös "eroottisia viestejä, jotka eivät ole sopusoinnussa "syrjimättömyysperiaatteen kanssa". Mitä tuo periaate tarkoittaa, sitä ei uutisessa selitetty, enkä kovallakaan miettimisellä itse keksinyt. Ilmeisesti siis kuitenkin on olemassa mainonnassa käytettäviä eroottisia viestejä, jotka ovat sopusoinnussa tämän mystisen "syrjimättömyysperiaatteen" kanssa

* * *

Vakavasti puhuen tämä MEN-organisaation lausunto on typerryttävän kaksinaismoralistinen ja tekopyhä. Artistin promokuvien tulkitseminen muuksi kuin katseenvangitsijoiksi ei liene edes periaatteessa mahdollista, koska katseiden vangitseminen on näiden kuvien ainoa tarkoitus. Jos viihdeartisti taas haluaa myydä itseään "eroottisilla viesteillä", kuten Nicki Minaj epäilemättä haluaa, keitä mainosala oikein yrittää viestiltä suojella? Lapsia, joiden mielestä täti on kuvassa kakilla vai murrosikäisiä teinejä, jotka ovat artistin pääasiallinen kohdeyleisö?

Onko Suomi kirinyt Yhdysvallat kiinni hysteerisessä "paljaan pinnan" herättämässä julkisessa kauhistelussa? Onko MEN antanut tällaisen lausunnon, jotta se "normaali" mainosalan härskiys voi rauhassa jatkua, kun tällainen ulkomaankuvatus on siivottu pois katukuvasta? Onko mainostajien kuluttajille tyrkyttämä maailmankuva nyt alan eettisten periaatteiden mukainen, kun Nicki Minajn kyykky ei kilpaile huomiosta?

En tiedä, ottaako kukaan MENin kaltaisen organisaation lausuntoja vakavasti. Mutta kun lukee, että sen taustalla on Keskuskauppakamari, viimeisetkin uskottavuuden rippeet karisevat. Tämän neuvoston ainoa tarkoitushan voi olla teeskentely, koska kuluttajan kannalta olennaiset eettiset kysymykset eli harhaanjohtavuus ja totuudenvastaisuus on nimenomaisesti suljettu neuvoston toimialan ulkopuolelle.

Olen yhtä mieltä Keskuskauppakamarin kanssa siitä, ettei "hyvä maku" ole eettinen kysymys. Mutta ei sitä ole myöskään "hyvä tapa", jos siihen ei saa kuulua rehellisyyden vaatimus. Asiallisesti ottaen Keskuskauppakamarin "mainonnan eettinen neuvosto" sallivat valehtelemisen mainonnassa ja kaupankäynnissä, huonosta mausta puhumattakaan.

* * *

Olisi kiintoisaa kuulla, kuinka moni kauppias ja muu mainostilan ostaja haluaisi ulottaa eettisen kontrollin myös toiminnan rehellisyyden alueelle. Lienee vääjäämätöntä, että asiakasta mennen tullen huijaavien kauppiaitten joukossa täytyy olla olla myös niitä, joiden mielestä olisi epäeettistä mainostaa valheitten ja harhaanjohtamisen keinoilla. Mutta kuinka paljon heitä on edes Keskuskauppakamarin moneen kertaan seulotun porukan ulkopuolella?

Kuulun siihen väestönosaan, joka suhtautuu jokaiseen mainokseen huijauksena, ellei toisin todisteta. En edes odota mainosten olevan kestävällä eettisellä pohjalla, koska elämänikäinen kokemus kertoo aivan toisenlaisesta maailmasta. Kauppiaat tietenkin inhoavat kaltaisiani yli kaiken, koska mainosrahat menevät kohdallani hukkaan ja vaiva oli turhaa. En itse odota suhteemme muuttuvan paremmaksi, koska niin suuri osa mainonnasta perustuu ihmisten harhaanjohtavaan, mutta lopputuloksen kannalta onnistuneeseen houkutteluun.

Voisi silti olla järkevää vaatia Keskuskauppakamaria muuttamaan eettisiä periaatteiteen niin, että valehteleminen ja muu harhaanjohtaminen mainonnassa kiellettäisiin. Sinä päivänä kun kauppiaat sitoutuvat olemaan mainonnassaan rehellisiä - jollainen mielestäni Nicki Minaj noissa kyykkykuvissaan on -, lupaan kirjoittaa uuden kolumnin, jossa kehun Keskuskauppakamaria. En kuitenkaan usko ikuiseen elämään, joten...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti