Vastuussa aina Putin

Miten Putinin Venäjä olisi voinut välttää sen kaikesta syyllisyyden, josta se nyt saa nauttia? Paitsi  alistumalla kokonaan EUSA:n johtajien tärkeimpiin tavoitteisiin eli Ukrainan liittämiseen EU:n talousalueeseen ja Natoon, Krimin luovuttamiseen Natolle ja mielellään vielä oikein nöyrään EUSA:n valitseman Ukrainan johdon kehuskeluun? Täytyykö olla kauhean yllättynyt siitä, että Putinin Venäjä ei tehnyt tätä kaikkea?

EUSA:n johtajat ovat ns. länsimaisten tiedotusvälineiden pontevalla avustuksella onnistuneet rakentamaan tilanteen, jossa vastuu kaikkien maailman ongelmien ratkaisemisesta on aina Venäjällä. Tapahtui mitä tahansa, syyttävä sormi osoittaa Venäjälle ja vastuussa on aina Putin.

Jos tämä propagandarakennelma olisi totta, Putinin Venäjä olisi maailman kiistaton valtias, kaikkialla läsnä oleva suvereeni suurvalta. Mutta eihän se tietenkään ole totta, sillä kuten tuo syyttävää sormea sojottava lehdistö jaksaa muistuttaa: Venäjällä on Italian – tai Hollannin – kokoinen kansantalous.

Ukraina on ollut Yhdysvalloille käsittämättömän menestyksekäs operaatio. Sotateollisuus hykertelee käsiään, kun aseellinen sisällissota vain pitkittyy. Vaikka jenkkien oma teollisuus ei ihan kaikkia sotimisen hyötyjä lyhyellä tähtäimellä korjaakaan (ulkoministeri Kerryn sukulaiset ovat kyllä valmiina sopimuksia kärkkymässä), on millä tahansa rähinällä aina myönteinen vaikutus sotateollisuuden talouteen. Myös Pentagonissa voidaan hykerrellä, Ukraina on Naton näkökulmasta viittä vaille valmis tapaus ja sitä myöten Venäjää ympäröivä Nato-rengas saa merkittävän ja syvälle tunkeutuvan lisäpalasen. Jos siinä imussa joku Suomen kaltainen ”toivoton tapaus” saadaan sekin huijattua Natoon, voitonriemuun on aihetta.

Parasta kaikessa on kuitenkin ollut se, kuinka taka-alalle ovat jääneet ne kiusalliset kuvat, joissa CIA:n johtaja matkustaa rahakassi kädessä Ukrainaan ”antamaan neuvoja” tai äärioikeistolainen ”parlamentaarikko” pieksee hengiltä ukrainalaisen toisinajattelijan. Läntinen tiedotuskoneisto on ostanut nämä operaatiot sellaisenaan ja jättänyt kriitikon tehtävänsä EUSA:n osalta täysin hoitamatta. Lännessä on vain viattomia sivustaseuraajia ja humanitaarisen avun tarjoajia.

Kaikki on selvästi rakennettu sen varaan, että Putinin hallinnosta pystytään – osittain sen omien älyttömien toimien ansiosta – rakentamaan kuva mielettömyytenä, jota voidaan syyttää mistä tahansa ja jonka tuhoutumista kaikki muut kannattavat. Putinin hallinto on hävinnyt propagandasodan, eikä ns. läntinen lehdistö ole kiinnostunut totuudesta, kun tarjolla on kätevä syyllinen kaikkeen.

* * *

Venäjällä on Ukrainan ja Krimin suunnalla merkittävät taloudelliset ja sotilaalliset edut valvottavana. Aivan kuten Yhdysvalloilla on Meksikossa, latinalaisessa Amerikassa, Lähi-Idässä, Kauko-Idässä, Euroopassa ja kaikkialla muuallakin. Jonkin älyllisen ajattelun kuoleman seurauksena läntinen lehdistö kuitenkin hyväksyy vain Yhdysvaltain etujenvalvonnan legitiimiksi toiminnaksi, mutta Venäjän kohdalla ei. Selitys on aina sama, se kamala Putin.

Putinin kylmä oligarkkihallinto on vastuussa monesta ikävästä teosta ja päätöksestä Venäjällä. On kuitenkin propagandistista liioittelua puhua Venäjän vaikutusvallasta sen rajojen ulkopuolella. Vaikka Ukrainaan varmasti virtaakin venäläisiä aseita, ei ole mitään näyttöä siitä, että Putin pystyisi komentamaan itäisessä Ukrainassa toimivia ”separatisteja”. Silti jokainen heidän tekonsa on propagandan tasolla myös Putinin teko. Samalla logiikalla jokainen Saudi-Arabian monarkkien mielivaltainen teko on Barack Obaman teko.

Malesialainen lentokone ammuttiin alas sen takia, että Ukrainassa päästettiin valloilleen sisällissota. Vastuu tästä on jossain määrin Venäjällä, mutta ennen muuta EU:n ja Yhdysvaltain johtajilla, jotka rahoittivat ja yllyttivät Kiovan juntan marionetteja välttämään kansallisen sovinnon tietä. EU on pysyvästi tahrinut itsensä ukrainalaisten ja nyt myös lentokoneen matkustajien vereen siitä yksinkertaisesta syystä, että se avusti ja kannusti Ukrainassa valtaan ihmisiä, joiden pitäisi pikemminkin istua vankilassa kuin maan johdossa.

EUSA:n vastuu ei vähene sen takia, että myös Putinin hallinto on toiminut tyhmästi (Krimillä tosin luultavasti ainakin CIA tiesi tasan tarkkaan, mitä tulee tapahtumaan, kun Kiovassa on valta vaihtunut). Ilman EUSA:n rahaa ja muuta tukea Ukrainassa ei olisi tapahtunut vallankaappausta, ei olisi syttynyt sisällissotaa eikä loppujen lopuksi olisi myöskään malesialaista matkustajakonetta ammuttu alan (tämä lista voi vielä pidentyäkin, sotahan jatkuu).

Ukrainan väkivaltaisuudet olisi kaikki voitu välttää, jos ulkopuoliset eivät olisi päättäneet sotkeutua maan asioihin. Koko prosessihan käynnistyi siitä, että Janukovitš hylkäsi EU:n himoitseman yhteistyösopimuksen. Sen jälkeen käynnistettiin laillisen hallinnon horjutus, joka kulminoitui Janukovitšin pakoon ja vallankaappaukseen. Asia ei siitä miksikään muutu, vaikka tyytymättömyys Janukovitšin hallintoon oli varmasti aitoa, kuten se oli ollut edellistenkin oligarkkien aikana. 

* * *

Maidan-aukion tapahtumat edustavat klassista lietsomistilannetta, jossa aitoon tuleen heitetään palkattuja rähinöitsijöitä (ainakin Oikean Sektorin tappajissa oli tätä porukkaa, vaikka jotkut varmaan riehuivat ihan vapaaehtoisesti) varmistamaan, ettei tuli pääse sammumaan, ennen kuin tavoite eli vallankaappaus on toteutunut. Kiovan juntan onnettomat puheet ja toimet ovat selvääkin selvemmin marionettihallinnon puheita ja toimia, kun valtaan on nostettu sekä ostettuja että luonnostaan typeriä uhoajia. Tyypillistä on myös se, että demokraattisia vaaleja ei ole kiirehditty järjestämään, ennen kuin vallan vaihdos on saatu toteutettua riittävän laajasti. Presidentinvaali oli demokratian irvikuva, kun ehdokasasettelu oli täysin EUSA:n näpeissä ja äänestysprosentti jäi jonnekin EU-vaalien tasolle. Porošenko voi olla vauras suklaaoligarkki, jolla on noin neljännes väestöstä takanaan, mutta silti hän on vain EUSA:n johtoon nostama marionetti, joka tietää sen itsekin.

Umpikuja on ilmeinen, sillä EUSA:n johtajat eivät ole osoittaneet merkkiäkään siitä, että sallisivat Venäjälle kasvot säilyttävää kokonaisratkaisua. Siksi onkin oletettava, että Putinin hallinnon kaataminen on otettu päätavoitteiden rinnalle asiaksi, jota ainakin yritetään jatkuvasti. On silti vaikea uskoa, että Venäjällä voisi nousta valtaan ryhmittymä, joka olisi valmis alistumaan EUSA:n vaatimuksiin. Pahimmillaan Venäjän ahdistelu nostaa siellä valtaan Putinia vielä paljon kansallishenkisemmän johtajan, jolle kolmas maailmansotakaan ei ehkä ole poissuljettu mahdollisuus.

Sen sijaan, että ”lännen” johtajat kokoontuvat säännöllisin väliajoin pohtimaan Venäjän vastaisten pakotteiden kiristämistä, niiden tulisi katsoa peiliin ja tunnustaa, että se oma rooli kriisin pitkittämisessä on ollut aika olennainen. Tällaista itsekritiikkiä ei ole kuultu, vaan kaikki kököttävät yhteisessä rintamassa, josta ei ole koskaan yhdessä päätetty. Siellä on myös Erkki ”Rauhanmerkki” Tuomioja, jonka valmius alistua EUSA:n sotapolitiikan myötäilijäksi on suomalaisen poliittisen historian räikeimpiä takinkääntöjä. Sen ovat huomanneet myös suomalaiset äärioikeistolaiset kommentaattorit, jotka ovat nostaneet Tuomiojan uudeksi sankarikseen.

* * *

Iso vastuu on myös tiedotusvälineillä, joiden kritiikittömyys EUSA:n toimien edessä on ollut ennen näkemättömän laajaa. On vaikea löytää historiasta tilannetta, jossa lehdistö lähes yksimielisesti tukee EU:n ja Yhdysvaltain sotapolitiikkaa. Kritiikki vaietaan kuoliaaksi, jos se koskaan pääsee edes julki. Skandaaleja ei tutkija, ne vaietaan. Siksi myös tiedotusvälineet ovat osavastuussa siitä, että malesialainen matkustajakone tuhottiin Ukrainan ilmatilassa.

Putinia ei kukaan jää kaipaamaan, mutta Venäjän ajaminen nurkkaan tällä lailla on äärimmäisen vaarallista ulkopolitiikkaa (diplomatian kanssa sillä ei ole enää mitään tekemistä). Yhdysvallat on voinut raakalaismaisesti saartaa Kuubaa yli puoli vuosisataa, koska Kuuba on pieni ja köyhä kolmannen maailman valtio. Venäjä ei ehkä ole voimiensa huipulla, mutta se on silti suurvalta siinä missä Intia, Kiina, Japani, Brasilia tai Etelä-Korea. Ei sitä ole mahdollista sulloa kokoaan pienenpään rooliin, oli johdossa ihan kuka tahansa. Räjähdysalttius Venäjällä kasvaa jokaisen ruuvinkierteen jälkeen, haluttiin tai ei. Vastuu tuosta räjähdyksestä tulee olemaan kokonaan Venäjän ulkopuolella.